Miten muistaa opiskeltu asia?
Moni opiskelija ajattelee, että muistaminen syntyy lukemalla sama materiaali uudelleen ja uudelleen.
Se voi tehdä materiaalista tutun tuntuisen, mutta tuttuus ei ole sama asia kuin muisti.
Oikea muisti vahvistuu, kun harjoittelet tiedon hakemista mielestäsi, et vain tiedon laittamista sinne.
Lukeminen ei riitä
Lukeminen on hyödyllistä, kun kohtaat aiheen ensimmäistä kertaa.
Mutta jos vain luet, saatat tunnistaa materiaalin myöhemmin ilman, että pystyt selittämään sitä, käyttämään sitä tai kirjoittamaan siitä kokeessa.
Parempi kysymys on:
Muistanko tämän katsomatta?
Jos vastaus on ei, muisti ei ole vielä tarpeeksi vahva.
Käytä aktiivista muistamista
Aktiivinen muistaminen tarkoittaa sitä, että yrität palauttaa tiedon mieleen.
Älä lue kappaletta viisi kertaa peräkkäin. Kokeile tätä:
- Lue lyhyt osa.
- Sulje materiaali.
- Kirjoita tai sano, mitä muistat.
- Tarkista, mitä puuttui.
- Yritä myöhemmin uudelleen.
Tämä tuntuu vaikeammalta kuin uudelleenlukeminen, koska aivot joutuvat tekemään työtä.
Juuri siksi se toimii.
Muisti vahvistuu palauttamalla tietoa mieleen
Aina kun onnistut palauttamaan asian mieleen, siitä voi tulla helpommin saatavilla myöhemmin.
Siksi harjoituskysymykset ovat tehokkaita.
Ne pakottavat aivot etsimään vastauksen sen sijaan, että vain tunnistaisit sen sivulta.
Jos et muista vastausta, se ei ole epäonnistuminen.
Se on hyödyllistä tietoa.
Käytä hajautettua kertaamista pänttäämisen sijaan
Pänttääminen voi auttaa selviytymään yhdestä kokeesta, mutta tieto usein katoaa nopeasti.
Hajautettu kertaus tarkoittaa, että palaat samaan aiheeseen useammassa eri sessiossa.
Esimerkiksi:
- opi aihe tänään
- kertaa se huomenna
- testaa se uudelleen muutaman päivän päästä
- palaa siihen ennen koetta
Muisti vahvistuu, kun aivot joutuvat hakemaan tiedon uudelleen pienen ajan kuluttua.
Älä kertaa vain sitä, mikä tuntuu helpolta
Helpot aiheet tuntuvat mukavilta, mutta heikot aiheet tarvitsevat yleensä enemmän huomiota.
Merkitse aiheet näin:
- vihreä: muistan ja osaan selittää tämän
- keltainen: muistan tämän osittain
- punainen: en muista tätä vielä
Käytä enemmän aikaa keltaisiin ja punaisiin aiheisiin.
Siellä edistyminen odottaa.
Muuta virheet muistivihjeiksi
Virheet eivät ole vain vääriä vastauksia.
Ne näyttävät, mitä aivosi sekoittivat, ohittivat tai eivät onnistuneet palauttamaan mieleen.
Kun teet virheen, kirjoita se selvästi:
- Mitä vastasin?
- Mikä oli oikea vastaus?
- Miksi sekoitin tämän?
- Mikä vihje auttaa muistamaan tämän seuraavalla kerralla?
Näin virhe muuttuu muistityökaluksi.
Selitä aihe omin sanoin
Jos haluat muistaa asian, älä vain kopioi oppikirjaa.
Selitä se niin kuin opettaisit sen toiselle ihmiselle.
Käytä yksinkertaista kieltä.
Jos selitys katkeaa, olet löytänyt heikon kohdan.
Se heikko kohta on seuraava harjoittelukohde.
Käytä lyhyitä kertaushetkiä
Muistin vahvistamiseen ei aina tarvita pitkää opiskelusessiota.
Hyödyllinen kertaus voi kestää 10 minuuttia:
- Valitse yksi aihe.
- Kirjoita, mitä muistat.
- Tarkista materiaali.
- Korjaa yksi virhe.
- Merkitse, mitä pitää kerrata seuraavaksi.
Pienet toistuvat sessiot ovat usein parempia kuin yksi suuri paniikkisessio.
Miten APUOPE auttaa muistamaan opiskellun
APUOPE auttaa siirtämään opiskelua passiivisesta lukemisesta aktiiviseen harjoitteluun.
Voit ladata oppimateriaalin ja käyttää sitä kysymysten luomiseen, muistamisen harjoitteluun ja heikkojen kohtien tunnistamiseen.
Tämä on tärkeää, koska muisti ei rakennu vain näkemällä tietoa.
Muisti rakentuu käyttämällä tietoa.
Yhteenveto
Jos haluat muistaa opiskellun asian, älä vain lue uudelleen.
Käytä aktiivista muistamista. Kertaa hajautetusti. Korjaa virheitä. Selitä omin sanoin. Palaa heikkoihin kohtiin ennen kuin ne katoavat.
Tavoite ei ole saada materiaalia näyttämään tutulta.
Tavoite on saada tieto käyttöön silloin, kun sitä tarvitaan.